Alkuvuosi on mennyt niin että hupsahti kaikenlaisessa touhussa, Y-pennut syntyivät, kasvoivat ja lähtivät uusiin koteihinsa, ulkomaanreissulla käytiin Baltiassa, Puolassa ja Ruotsissa ja  muutamassa muussa näyttelyssä. Alla vain lyhyt kooste tapahtuneesta.

Kaikki pennut olivat lupaavan näköisiä ja toivon mukaan näemme niitä vielä myöhemminkin kotimaisissa näyttelykehissä ja kilpakentillä.

Toukokuun lopulla lähdettiin hyvässä seurassa kohti Moletaita ja Baltian voittajanäyttelyä. Retkueeseen kuului tupsukorvia (pumit) ja gööttejä. Sanoisinko, että menestys oli kohtalaista :-).

Mukana Matkassa vasemmalta lukien tuore Baltian JV-14, LT JMVA Jaxonville Vartoos Vaan, Baltian JV-14, LT JMV Jaxonville X-Tempore Vaan, Baltian V-14 LT MVA Jaxonville Sattuipa Somasti sekä Baltian V-14 LT MVA Dangas Quasimodo-Å.  Majoituimme Moletaissa Apple Islandilla, jota voi suositella nirsommillekin matkaajille. Jos Moletaihin vielä matkaan niin minä ainakin varaan sieltä itselleni majoituksen, kaikin puolin hieno paikka ja sopiva koirien kanssa matkaamiseen.  Kun tuloksetkin olivat mieluisia niin Moletaista jäi hyvä mieli muistoksi.

Aamukahvilla kävimme Sydspetsens kennelissä Lena Jarmingin luona (tack Lena!) ja sieltä retkueemme matkaan lähti pikkumies Sydspetsens Finn, joka toivon mukaan jonakin päivänä on jonkun Jaxonville-pentueen isäkoira. Vielä siihen on matkaa, ja nyt Finn viettää reipasta nuorukaisen elämää opetellen kaikenlaista uutta ja jännittävää. Ehkäpä näemme Finnin ensi vuoden puolella jossain näyttelyssäkin...

Latviasta jatkoimme matkaa Puolan kautta Ruotsiin. 1300 km:n ajo vähän jännitti, mutta hyvin se sujui ja aikaakin kului vain vajaa 15 tuntia, vaikka tiet paikkapaikoin olivatkin melko mielenkiintoisessa kunnossa. Swinouscjessa Puolassa lastauduimme laivaan ja matka jatkui Ystadiin Ruotsiin.

Lenan luota jatkoimme matkaa Stenrikas-kennelin kautta Tånga Hediin, jossa oli tämänvuotinen Ruotsin pääerikoisnäyttely. (siltä varalta, että joku ei tiedä niin ”PÄÄ” siksi, että Ruotsissa on useampia erikoisnäyttelyitä vuodessa ja tämä yksi on se suurin ja tärkein). Voittoja ei tällä kertaa tullut, Sallilla se oli lähellä kun viimeisellä kierroksella tuomari tiputti sen toiseksi. Salli ja Stubbe olivat luokassaan toisia, Vera kolmas. Kaikki saivat CK:n eli SA:n, joten tyytymätön tulokseen ei voi olla.

KEVÄTRETKI ITÄMEREN YMPÄRI

Tånga Hedista matkamme jatkui Tukholmaan ja sieltä edelleen Tallinnaan Viron voittajanäyttelyyn, josta Vera ja Stubbe kävivät pokkaamassa Viron Juniorivoittaja- ja Juniorimuotovaliotittelit. Salli esiintyi avoimessa luokassa ja sai pn-kehässä luovuttaa voiton valioluokan nartulle. Onneksi se oli jo valmis C.I.B. joten Sallin saama VACA muuttuu Cacibiksi ja näin ollen Sallistakin tuli C.I.B. - vielä kun muistaisi tehdä sen anomuksen joskus :-).

Muutamassa kotimaisessa näyttelyssä käytiin kesän aikana, Veran Sertitili kasvoi ja ensimmäinen Cacibkin saatiin, Stubbekin pokkasi pari sertiä samoin kuin sisarensa Iines (J X-Elentti Elli). Myy (J X-Tremisti Essi) sai ensimmäisen serttinsä toukokuussa Tampereella ja Maailmanvoittajassa pärjäsi hienosti luokkansa kakkoseksi.   X-pennuista yksi tai useampi Sert on nyt kolmella ja kaksi muuta näyttelyissä käynyttä ovat saaneet ERI:n. Moskovassa asuva Xiu ei täällä esiinny, mutta parin muun ensiesiintymistä vielä odottelen.


Upi (J Usko Vaan) avasi myös Cacib-tilinsä Porin KV:ssä voitti luokkansa Maailmanvoittajassa.


Yhdysvalloissa on Urbaan (J uusi Urbaanilegenda) ehtinyt jo hankkia USA:n muotovalion arvon.  Se on myös lonkkakuvattu ja silmäpeilattu siellä terveeksi.


T-pennuista Tattista Vaan sai toisen Serttinsä elokuussa samoin kuin sisarensa Toivoa Täynnä Karjaalla heinäkuun alussa.

Jaxonville X-Tremisti Essi

Jaxonville X-Elentti Elli

KASVATTIPÄIVÄT SOMEROLLA

Kasvattipäiviä vietettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti Somerolla. Vierailimme oikein porukalla Woollandiassa ja saimme loistavan ruuan lisäksi kokeilla paimennusta naudoilla.


Yhdistyksen paimennustaipumustestihän pidettiin tänä  vuonna itäisessä suomessa, johon monikaan täältä lännestä ei ollut innostunut lähtemään joten päätettiin järjestää ”oma taipumustesti” johon pääsivät kaikki halukkaat Jaxonvilleläiset mukaan kokeilemaan miltä se kantturoiden ohjaaminen tuntuu.


Olipa mukavaa, kun ryhmäämme oli vetämässä asiantunteva ohjaaja, joka mm selosti naudan ohjausliikkeet.  Suurkiitos Kimmo Klossnerille  ja Woollandialle.

Paimennuksen lisäksi halukkaat pääsivät kokeilemaan Rally-TOKO:a. Kiitos Seija kun rakensit radan ja opastit halukkaita!

Lopuksi otettiin vielä muutamasta paikalla olleesta kasvatista seisontakuvia.

Jaxonville Q-Lu Ville (Antimos Edgar Schein - Jaxonville Maija Poppanen)

Jaxonville Yksi Vielä (Fennican William - Jaxonville Siitä Vaan)

Jaxonville Toivoa Täynnä (Acmen Wagner - Jaxonville Peggy Pikseli)

Jaxonville Ylivoimaa (Fennican William - Jaxonville Siitä Vaan)

Jaxonville Sillä Silmällä (Lövsjökärrs Hasse - Jaxonville Näkis Vaan)

Jaxonville Uskomaton Ukko (Dangas Quasimodo-Å - Jaxonville Näkis Vaan)

Kiitos kaikille, jotka ehditte mukaan. Oli mukava päivä ja ruoka ylitti reippaasti kaikki ennakko-odotukset!

Y-pennut syntyivät maaliskuun alussa yhdistelmästä Fennican William - Jaxonville Siitä Vaan.

Pentuja oli 7, synnytys tapahtui puolessatoista tunnissa ja pennut kasvoivat ilman mitään murheita. Säätkin suosivat niin, että pääsivät ulkoilemaan ja viettämään aikaa pihalla neljännestä viikosta eteenpäin päivittän.  Pentujen nimet löytyvät täältä

Kuvassa Ylhäältä oikealle ja alas Yhteishyvä, Yksi Vielä, Ylivoimaa, Yritä Edes, Yks Ylläri, Yllin Kyllin ja Yritäs Vaan. 

Tällä kertaa pennuista kolme jäi mukavasti tähän Turun seudulle, yksi matkasi Tampereelle, Yksi Hämeenlinnaan, Yksi Raumalle ja yksi Mikkeliin.